Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2018

Tarinaa kevään miiteistä – The Miitti 2.–5.8.2018


Vuosijuhla Padasjoella. Kuvat: Dracaena.

Tulevaa

The Miitti on to 2.8.–su 5.8.2018 Keravanjärvellä. Siitä voi lukea lisää Vihreästä Lohikäärmeestä. Sitä ennen täysi-ikäiset voivat poiketa pe 18˔5.–su 20.5.2018 järjestettävään Konkarimiittiin, joka ei siis ole Seuran vaan yksityishenkilöiden järjestämä. Seuran tapahtumista tämä eroaa siten, että alkoholin nauttiminen on sallittua.

Menneitä

Pimenevässä torstai-illassa oli matkamme yllättäen kohti Padasjokea. Siellä sijaitsi kaukana luonnon rauhassa – sata metriä maantieltä – leirikeskus. Kauniilla paikalla melkein jäätyneen Särsjärven rannalla oleva leirikeskus oli lähes kaikin puolin aiempaa parempi ja suurempi, joten yllättävä muutos ei enää vaivannut. Harmillisesti talven takia jäi rantasauna tällä kertaa kylmilleen, mutta paremman puutteessa sähkösaunakin kelpaa.

Osallistujia ei ollut yhtä runsaasti kuin viime vuonna, mutta eipä neljännesvuosisataa voikaan juhlia toista kertaa peräkkäin. Vaatimattomimmista juhlista huolimatta tarjolla oli pitopalvelun maukasta ruokaa, Erutholin johtamaa yhteislaulua – sekä suomeksi että quenyaksi – ynnä puheenjohtajan puhe ja ehjän kiertopalkinnon luovutus smial Brandagamballe.

Loppiaista vietettiin lauantaina piparien ja glögin kera. Mathom vaihtoi myös omistajaansa lahjanvaihdossa: kaitaliina, mandala-värityskirja, metallinen kompassi (!), stressilelu ynnä kaikkea muuta. Uudenlaista perinnettä ovat luomassa Neuvottomien neuvoston tietokilpailun järjestäjät. Toista kertaa pidetyssä visassa kyseltiin kaikkea vaikeaa maiden lipuista kreikkalaisiin pylväisiin ja myrkkysienistä klassikkokirjoihin.

Totuttuun tapaan aika kului nopeasti sisätiloissa, mutta ehdittiin kuitenkin pelaamaan hajoavaa pöytäjalkapalloa, opetella letittämään hiuksia ja katsomaan intialaisia, zombisia ja muita elokuvia. Todistettavasti kaikki myös selvisivät ehjinä (toisin kuin jalkapalloilijat) paikalta vuoden ensimmäisenä sunnuntaina aamupäivän puolesta.

Joukko oli kuitenkin harventunut poikkeuksellisen pieneksi, kun jo kahden kuukauden kuluttua suuntasimme Toivakkaan. Paikka näytti samalta kuin syksyllä, tosin lunta oli huomattavasti satanut. Lauantain harvinaiset päivävierailijat kasvattivat ihmisten määrää viidenneksellä, kunnes lähtivät pois.

Rauhallisissa tunnelmissa sujunut pikkumiitti vietettiin ilman minkäänlaisia ohjelmanumeroita, mutta se ei ketään näyttänyt haittaavan. Sellaisiahan pikkumiittien pitääkin olla. Nyt lumet ovat kovasti hupenemassa eteläisessä Suomessa, joten voi jo alkaa odottaa ja ennen kaikkea suunnitella tulevia miittejä.