(for the English version, click here)
Dome Karukosken elokuva Tolkien on Suomen ja Iso-Britannian ensi-illassa tänään pe 3.5.2019. Nordisk Filmin sivuilta löydät näytösajat ympäri Suomen!
Tolkien-elokuvan ennakkonäytöksen yhteydessä keskiviikkona 17.4.2019 Helsingin Bio Rexissä pidettiin Q&A-tilaisuus, jossa haastateltavina olivat elokuvan ohjaaja Dome Karukoski, leikkaaja Harri Ylönen ja apulaisohjaaja Antti Lahtinen. Keskustelua veti Kalle Kinnunen ja myös yleisö pääsi kysymään kysymyksiä.
Juttu sisältää pieniä SPOILEREITA elokuvasta!!!
***
Sotakohtaukset unena
Dome Karukoski: ”Rupesin miettimään, miten Tolkien koki sodan. Tolkienilla oli trench fever (ampumahautakuume), ja sehän voi aiheuttaa näkyjä. Kroppa tärisee, ja siinä on kuoleman partaalla. Lähestyin sotakohtauksia unen kautta, ne on kirjoitettu uneksi. Että sen ei välttämättä tarvitse olla edes totta. Mutta se on se Tolkienin kokemus sodasta.”
In a hole in the ground
Karukoski kertoo, että elokuvassa Tolkien on Sommen juoksuhaudoissa ”in a hole in the ground”. Karukoski mietti Tolkienin kokemuksia ensimmäisessä maailmansodassa ja sitä, kuinka tämä oli todennäköisesti sairastunut ampumahautakuumeeseen joutuessaan nukkumaan mudassa saksalaisilta vallatussa juoksuhaudassa. Karukosken mielessä se yhdistyi siihen, kuinka Tolkien yhtäkkisesti keksi maan alla asuvan hobitin ja Hobitti-kirjan alkulauseen. Vaikka Tolkien ei sodasta palattuaan kärsinyt valkoisen paperin kammosta (”writer’s block), häneltä meni aikaa löytää ”se oikea ääni”.
Taustatutkimuksesta
Karukoski: ”Sopimusteknisistä syistä en saa kertoa, ketkä nämä Tolkien-ekspertit ovat, mutta haastattelin muutamia ja he lukivat käsikirjoituksen. Nämä ovat ihmisiä, jotka ovat päässeet Tolkienin Bodleian Libraryssa Oxfordissa oleviin kirjeisiin käsiksi, eikä niihin ihan jokaiselle lupaa heru (vrt. elokuvassa professori Wright neuvoo Tolkienia sanomaan kirjastossa professorin lähettäneen hänet).
Luin kaikki kirjat ja katsoin kaikki haastattelut, mitä mahdollista. Ja silloin huomaa, että ekspertit haukkuvat toisia eksperttejä. ”No, sehän kirjoitti siinä kirjassa ja sehän ei pidä ollenkaan paikkaansa.” Kaikilla on joku mielikuva siitä, kuka se ihminen on. Pitää löytää se ääni siitä kaikesta. Mun metodi on se, että kuuntelen mahdollisimman paljon ja sitten ymmärrän, että tuossa se on. On pieniä asioita, mitkä kertoo. Vaikka kun katsoo Tolkienin piirustuksia eri aikakausilta, miten hän piirtää nuorena – minäkin olen käynyt taidekoulun – niin siinä piirtämisessä on erilainen temperamentti. Se kertoo sen ajan temperamentista, sen näkee siitä viivasta. Siten oppii tunnistamaan eri asioita siitä, kuka se hahmo on.
Kun hän antaa vanhempana haastatteluja BBC:lle 60-luvulla, niin hän on vanha mies ja katsoo elämäänsä taaksepäin. Se on ihan erilainen hahmo kuin se kaksikymppinen Tolkien. Pitää löytää se, että tuossa se ihminen on.”
Musiikista
Thomas Newman, jolla 14 Oscar-ehdokkuutta, on säveltänyt elokuvan musiikin. Karukoski ei uskonut, että tähtisäveltäjä Newman tekisi elokuvaa, mutta ehdotti häntä kuitenkin studiolle. Newman piti käsikirjoituksesta ja Karukosken aiemmista elokuvista ja tuli palkkiopyynnössään paljon vastaan.
Karukoski haki Newmanin kanssa musiikkiin tunteen siitä, että elokuvan musiikki ei ole tästä maailmasta, ja rinnastaa ajatuksen Ainurin soittoon Silmarillionissa. Newman käytti elokuvan musiikissaan paljon soittimia, joita Karukoski ei tuntenut, mutta myös Newman tutustui uuteen soittimeen Karukosken kautta. Koska Tolkien tutustui Kalevalaan juuri Oxfordin aikoina, esitteli Karukoski Newmanille kanteleen, joka todennäköisesti olisi ollut Tolkienille tuttu soitin suomalaiseepoksen kautta. Vaikka pari Kalevala-mainintaa jäikin elokuvaa leikatessa lopulta pois, tulee kantele mukaan Newmanin musiikkiin hienovaraisena elementtinä, kun elokuvassa päästään Tolkienin Oxfordin aikoihin.
Katolisesta uskosta
Karukoski: ”Kaksi katolisuuskohtausta Father Francisin kanssa leikkaantui lopulta elokuvasta pois. Tolkien on myös itse kirjoittanut, että Oxford-aikana hän ei ollut kovinkaan katolinen, eikä käynyt kirkossa. Ja dokaaminen vähän karkasi käsistä. Tolkien käytti fraasia ”I was a bit merry then”. Katolisuusvaihe on vähän myöhempää aikaa, ja toisaalta se on lapsuusaikaa, joka leikkaantui nyt elokuvasta pois.”
Kuvauspaikoista
Antti Lahtinen: ”Sotakohtaukset kuvattiin manchesterilaisella pellolla ehkä kahdeksan jalkapallokentän kokoisella alueella. Sinne oli rakennettu juoksuhautoja ja kaikennäköisiä muita alueita meidän kohtauksia varten. Vaikka sitä rakennettiin kaivinkoneiden ynnä muiden kanssa pieteetillä, niin kukaan ei ollut huomannut tehdä minkäänlaista viemäröintiä sinne. Sitten kun syksyn sateet tulivat, niin paikka muodostui ihan järkyttäväksi mutavelliksi, siellä oli joka paikassa melkein tuon pöydän korkuisesti [ = ainakin puoli metriä] mutaa.”
Karukoski: ”Oxfordissa on kuvattu niin paljon kuin vain pystyttiin kuvaamaan siellä. Nimi ”Tolkien” kyllä avasi ovia. Oxford on kallis paikka kuvata. Sellainen kuvauspaikka, mikä muualla maksaa 500 €, maksaa Oxfordissa minimissään 5 000 €. Jos hintaa yrittää neuvotella alaspäin, niin he vastaavat, kokeilkaa kuvata Oxford muualla! Näin on oikeasti sanottu meidän tuottajille. Tuottajat kysyivät, että riittäisikö 2 500 €? Vastaus oli, että jos pyydetty summa ei kelpaa, niin voitte käydä kuvaamassa vaikka Liverpoolissa! Ymmärrän kyllä sen, Oxford on kallis kaupunki ylläpitää. Hinnat ovat korkeita, mutta en tuomitse heitä siitä. Haluttiin kuvata siellä ja se on kyllä kallista.
Birminghamiahan ei enää ole siinä muodossa kuin se sata vuotta sitten oli. Saksalaiset Luftwaffen jäsenet hoitivat sen toisessa maailmansodassa siihen kuntoon, että sitä ei enää ole. Liverpoolista ja Manchesterista löytyi vanhoja rakennuksia, jotka toimivat 100 vuoden takaisina miljöinä. Ja paljonhan niitä on rakennettu [lavasteina] ja taustoja on rakennettu ja VFX-lisätty [lisätty visuaalisin erikoistehostein].
Tolkienin perikunnasta
Karukoski: ”Perikunnan kanssa emme tehneet töitä oikeastaan kahdesta syystä. Yksi: Emme tarvinneet oikeuksia [Tolkienin töihin]. Oikeudet on kalliita. Kaksi: Perikuntien kanssa tekeminen on haasteellista. Olen tehnyt perikuntien kanssa töitä pari kertaa, ja sä rupeat ikään kuin palvelemaan heitä, haluat olla heille kohtelias. Silloin se tuhoaa sitä sun taiteellista näkemystä helposti, sä itse rupeat tuhoamaan omaa tulkintaasi henkilöstä taiteilijana.
Mutta Tolkienin toiseksi vanhimman pojan Michaelin pojanpoika oli meidän kuvauksissa avustajana pari viikkoa. Ja tuli testikuvaukseen ihan innoissaan leffasta. Hän otti töistä vapaata pari viikkoa ollakseen siellä mudassa näyttelemässä rivisotilasta.”
Sokeripaloista
Karukoski: ”Hän kävi Edithin kanssa oikeasti Grand Hotelin kahvilassa heittelemässä sokeripalasia rikkaiden naisten hattuihin!”
***
Oletko jo nähnyt Tolkien-elokuvan? Keskustele elokuvasta täällä!