Konnun hallitus päätti perua kevätmiitin koronaepidemian vuoksi. Miittiin jo ilmoittautuneille palautetaan osallistumismaksut.
Seuraava tapaaminen eli The Miitti järjestetään 13.-16.8. Padasjoella. Toivottavasti nähdään siellä! Sitä odotellessa voi aikaa viettää vaikka Vihreässä Lohikäärmeessä osoitteessa kontu.me. ?
Pitäkää itsestänne huolta ja peskää kätenne!
Mies, joka peri Keski-Maan
Torstai-iltana 16. tammikuuta kantautui Ranskasta suruviesti: JRR Tolkienin poika Christopher on kuollut 95-vuoden iässä.
Vaikka kuolinuutinen on sinänsä aina koskettava, niin meille Tolkien-harrastajille se merkitsee yhden aikakauden päättymistä. Viimein sulkeutui se mahdollisuus, että saatamme yhä saada uusia versioita JRR Tolkienin tuotannosta – ainakaan Christopherin toimittamana.
Monelle asiaan perehtymättömälle lienee yllätys, miten suuri merkitys Christopher Tolkienilla on ollut JRR Tolkienin kirjallisen tuotannon julkaisemisessa. Professorin elinaikanahan julkaistiin vain Hobitti, Taru sormusten herrasta ja runokokoelma Tom Bombadilin seikkailut. JRR itse piti pääteoksenaan Silmarillionia, joka julkaistiin postuumisti vasta 1977, neljä vuotta professorin kuoleman jälkeen. Christopher kokosi ja toimitti teoksen valmiiksi irtoteksteistä. Silmarillionia seurasivat Keskeneräisten tarujen kirja, 12-osainen Keski-Maan historia -sarja ja Húrinin lasten tarina. Vuonna 2017 ilmestynyt Beren ja Lúthien oli saanut inspiraation JRR:n omasta rakkaustarinasta, eli Christopherin vanhempien rakkaustarinasta, ja Christopher arveli sen jäävän viimeiseksi kirjakseen. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä vuonna 2018 ilmestyi vielä Gondolinin tuho.
Keski-Maahan sijoittuvien tarinoiden ohella Christopher Tolkien on toimittanut muitakin isänsä kirjoja. Tosin toimittaminen on tässä yhteydessä vähän suppea termi. Ainakin Keski-Maa -kirjojen esipuheissa kerrotaan, että niiden saattaminen julkaisukuntoon oli paikoin varsin haastavaa, koska samasta tarinasta oli monesti useita, yleensä keskeneräisiä tai pätkittäisiä versioita, jotka erosivat toisistaan paitsi nimien, osin myös juonen suhteen. Muistiinpanot olivat tavallisesti käsin kirjoitettuja ja osa niistä oli vain irtolapuilla. Jo lapsuudesta asti Christopherin kerrotaan toimineen myös isänsä kriitikkona ja avustajana, joka esimerkiksi piirsi Keski-Maasta karttoja.
Kirjallisen uransa ohella Christopher johti pitkään Tolkienin säätiötä, joka huolehtii JRR Tolkienin kirjallisen perinnön säilymisestä. Säätiö on ollut varsin tiukka sen suhteen, millaisia oikeuksia se on ollut valmis myymään esimerkiksi Tolkienin teoksien filmatisointeihin. Christopher Tolkien jäi pois säätiön johdosta vuonna 2017, minkä jälkeen Amazon ilmoittikin uudesta televiosarjasta, joka perustuu Taruun sormusten herrasta. Voidaankin spekuloida, tullaanko joskus lähitulevaisuudessa näkemään Keski-Maata ruuduilla tätäkin enemmän.
Suruviestin tultua moni on todennut, että Christopher Tolkienin ansiota on se, kuinka laaja käsityksemme JRR Tolkienin Keski-Maasta on. Tuskin kukaan olisi voinut sukeltaa häntä syvemmälle toisen luomaan fantasiamaailmaan. Christopher Tolkienin kerrotaan itsekin sanoneen, että hänelle Silmarillionin kaupungit ovat todellisempia kuin oikean maailmanhistorian Babylon. Tähän voinee ainakin osa meistä Tolkien-faneista yhtyä.
Itse aion nostaa seuraavan Tolkienin maljan yhteydessä maljan myös Christopher Tolkienille. Johdattakoon Eärendilin valo hänet kotiin.
”Namárië! Nai hiruvalyë Valimar.
Nai elyë hiruva. Namárië!”
Liisa ”Ilma” Kujala, Konnun tiedottaja
Täällä terveisiä Sidhieliltä elikkäs tapahtumavastaavalta. Seuraavaksi juhlitaan arvon professorimme synttäreitä ja pidetään vuosijuhlaa Vuosijuhlamiitin merkeissä Lapjärven Juhla- ja Majoitus-nimisessä paikassa. Päivämäärät ovat perjantaista loppiaismaanantaihin, eli 3.1 – 6.1.2020.
Hallituksen kokous on sunnuntaina klo 12 ja tärkein, itse vuosijuhla, on lauantaina kello 18 alkaen. Pukeutuminen juhlavasti ja mielellään myös teeman mukaisesti, elikkäs haltiamekot ja hobittien samettiliivit erittäin loistavia valintoja.
Miitissä on myös muuta ohjelmaa, joka selviää piakkoin. Tervetuloa rakkaat kontulaiset!
Ilmoittautuminen on jo alkanut Mellonissa. Lisätietoa Vihreästä lohikäärmeestä.
Miittipaikkaan voi tutustua täällä.
Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Maria Turtschaninoffin kirjalle Maresin voima (Tammi, suom. Marja Kyrö). Lyhytlistalle raati nosti myös seuraavat teokset: Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous (WSOY), Magdalena Hai: Kolmas sisar (Otava), Terhi Tarkiainen: Pure mua (Tammi) ja Katja Törmänen: Karhun morsian (Like). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2018 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.
Lyhyen listan koostaminen oli tänäkin vuonna äärimmäisen vaikeaa ja monia kovatasoisia romaaneja jäi tälläkin kertaa listan ulkopuolelle. Raati haluaa erityisesti kiittää kotimaisia kirjailijoita monipuolisista ja erilaisista fantasiamaailmoistaan, mutta toivovat jatkossa entistäkin enemmän nimenomaan aikuisille suunnattua fantasiakirjallisuutta.
Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: “Kirja kertoo etenkin lukutaidon ja koulutuksen merkityksellisyydestä.” “Magia on upean omaperäistä, feministiset teemat vahvoja ja seksipositiivisuus mainiota.” “Hyvää oli myös vaikean äitisuhteen käsittely, naishallitsija sekä sen tajuaminen, että kaikki miehet eivät ole pahoja raakalaisia ja heilläkin on oikeus oppia.” “Romaanin yksittäisistä huippuhetkistä on mainittava hallan karkoitus” “Upea päätös sarjalle.”
Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 24.10.2019 klo 11.45.
Lisätietoja:
Suomen Tolkien-seura Kontu ry. / www.suomentolkienseura.fi
Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa (marianna.leikomaa@gmail.com)
Raadin jäsenet: Satu Keinänen, Susanna Keinänen, Nienna Lagus, Kaisa Linnasalo, Elisa Wiik
Kuvastajan aiemmat voittajat:
Elina Rouhiainen: Muistojenlukija (Tammi, 2017)
Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto, 2016)
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos, 2015)
Helena Waris: Vuori (Otava, 2014)
Helena Waris: Talviverinen (Otava, 2013)
Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos, 2012)
Helena Waris: Sudenlapset (Otava, 2011)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus, 2010)
Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY, 2003)
Tuula T. Matintupa: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä, 2002)
Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi, 2001)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000)
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.