Kaikki kirjoittajan admin artikkelit

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaettiin Helsingin kirjamessuilla

Kuvastaja

Lehdistötiedote

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Virve Sammalkorven teokselle Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto). Lyhyelle listalle raati nosti myös seuraavat teokset: Samuli Antila: Vasalli (Osuuskumma), Laura Luotola: Suoja – Kaupungit ja paluu (Iris Kustannus), Maria Turtschaninoff: Naondel – Punaisen luostarin kronikoita (Tammi, alkuteos ruotsinkielinen Naondel – Krönikor från det Röda Klostret, Förslaget 2016), Ville Vuorela: Käärmetanssija (Arktinen banaani). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2016 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.

Lyhyen listan koostaminen oli tänä vuonna erityisen vaikeaa, sillä vuonna 2016 julkaistiin ennätyksellisen laadukasta kotimaista fantasiaa. Esiraadin tehtävä olikin siis poikkeuksellisen haastava, ja monia kovatasoisia romaaneja jäi tällä kertaa listan ulkopuolelle. Raati haluaa myös erityisesti nostaa esille mielenkiintoisten ja monipuolisten naishahmojen osuutta tämän vuoden finalistiromaaneissa, sekä ylipäätään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta: näitä teemoja käsiteltiin erittäin onnistuneesti useammassakin finalistissa.

Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: “Vuoden kunnianhimoisempia teoksia.”  “Ihmisyyttä pohtiva kirja, jossa myös käsitellään ihmisyyteen liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.” “Varjojen lapset oli kuvattu hienosti ja erilaisuutta kunnioittaen.” “Taitavasti rakennettu kokonaisuus, Iaxin päiväkirjan piirustuksia ja päiväkirjan ”julkaisijan” kommentteja ja alaviitteitä myöten.” “Eläinmäisten ihmisten yhdistäminen aikaan, jolloin evoluution tutkimus oli alussaan ja muutenkin pohdittiin eläimen ja ihmisen eroja, oli oivaltava ratkaisu.”

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 27.10.2017 klo 18.00.

Lisätietoja:

  • Suomen Tolkien-seura Kontu ry. / www.suomentolkienseura.fi
  • Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa  (marianna.leikomaa@gmail.com)
  • Raadin jäsenet: Satu Keinänen, Susanna Keinänen, Kaisa Linnasalo, Elisa Wiik

Kuvastajan aiemmat voittajat:

  • Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos, 2015)
  • Helena Waris: Vuori (Otava, 2014)
  • Helena Waris: Talviverinen (Otava, 2013)
  • Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos 2012)
  • Helena Waris: Sudenlapset (Otava, 2011)
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus 2010)
  • Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
  • Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
  • Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
  • Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
  • Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
  • Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY 2003)
  • Tuula T. Matintupa: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä 2002)
  • Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi 2001)
  • Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi 2000)

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaetaan Helsingin kirjamessuilla 27.10.

Kuvastaja

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle
fantasiakirjalle myöntämä Kuvastaja-palkinto jaetaan Helsingin
kirjamessuilla perjantaina 27.10.2017 kello 18.00.

Kuvastaja-palkinnon lyhytlistalle pääsivät tänä vuonna seuraavat romaanit:

Samuli Antila: Vasalli (Osuuskumma)
Laura Luotola: Suoja – Kaupungit ja paluu (Iris Kustannus)
Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan
säästyneet sivut (Karisto)
Maria Turtschaninoff: Naondel – Punaisen luostarin kronikoita (Tammi,
alkuteos ruotsinkielinen Naondel – Krönikor från det Röda Klostret,
Förslaget 2016)
Ville Vuorela: Käärmetanssija (Arktinen banaani)

Lyhytlistan teokset valittiin vuonna 2016 julkaistuista suomalaisista
fantasiakirjoista, jotka eivät olleet selkeitä satukirjoja. Voittajan
valitsee asiantuntijaraati.

Lisätietoja:
Suomen Tolkien-seura Kontu ry.
www.suomentolkienseura.fi
Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa  (marianna.leikomaa (at) gmail.com)

Kuvastajan aiemmat voittajat:
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos 2015)
Helena Waris: Vuori (Otava 2014)
Helena Waris: Talviverinen (Otava 2013)
Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos 2012)
Helena Waris: Sudenlapset (Otava 2011)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus 2010)
Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY 2003)
Tuula T. Matisanlo: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä 2002)
Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi 2001)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi 2000)

80-vuotias Hobitti on hoppeli parhaassa iässä

Kirjallisuus, Yleinen

Syyskuun 21. päivä vuonna 1937 julkaistiin kolossa maan sisällä asuvista olennoista kertova lastenkirja. Kirja sai kohtalaisen hyvän aikalaisvastaanoton, mutta tarina erään hobitin matkasta sinne ja takaisin ei heti tehnyt oxfordilaisprofessorista menestyskirjailijaa. Tolkienin suosion hyökyaalto tuli vasta Hobitin pitkäksi venyneen jatko-osan myötä. Vuosien saatossa Hobittia on kuitenkin myyty eri arvioiden mukaan 35-100 miljoonaa kappaletta. Mikä Hobitissa yhä viehättää? Vaikka vastaus olisi oman kokemuksen perusteella selvä, Telegraphin analyysi voi silti tarjota mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Entä millaisia jalanjälkiä Hobitti on jättänyt maailmaan ja populaarikulttuuriin?

Hobitti on käännetty yli 50 kielelle, monille kielistä useampaan kertaan. Lähes kaikilla lukijoilla lienee jo tiedossa kahden eri suomennoksen olemassaolo, mutta mainittakoon ne silti! Ensimmäisen suomennoksenhan teki Risto Pitkänen kustannusosakeyhtiö Tammelle. Lohikäärmevuori eli erään hoppelin matka sinne ja takaisin julkaistiin vuonna 1973. Samana vuonna WSOY julkaisi kuitenkin Eila Pennasen, Kersti Juvan ja Panu Pekkasen suomennoksen Tarun sormusten herrasta ensimmäisestä osasta. Huomattavan erilaisten erisnimikäännösten vuoksi Sormuksen ritarien ensimmäinen painos varustettiin suomentajien saatteella:

»Bilbo Reppuli esiintyy päähenkilönä myös kirjassa nimeltä Lohikäärmevuori (The Hobbit). Koska tämä kirja on tyyliltään olennaisesti erilainen kuin Taru Sormusten Herrasta, ja sen on suomentanut eri henkilö toiselle kustantajalle, siitä onkin tullut kuvaus hoppeli Kalpa Kassisen seikkailuista. Pienin ponnistuksin lukija pystyy kyllä arvaamaan että Usvavuoret ovat samat kuin Sumuvuoret, peikot ovat hiisiä eli örkkejä, Kulpsin on Klonkku, Mörkkimetsä on Synkmetsä, Tuurin on Durin, Eskarla Esgaroth jne.»

Sittemmin, vuonna 1985, WSOY julkaisi Kersti Juvan kokonaan uudestaan suomentaman kirjan: Hobitti eli sinne ja takaisin.

Hobittia ovat kuvittaneet vuosien saatossa lukuisat eri kuvataiteilijat. On mielenkiintoista vertailla eri tulkintoja tutuista hahmoista, mihin Hobbithunter-sivuston kansikuvakokoelma tarjoaa kattavan mahdollisuuden. Osa kuvittajien ratkaisuista avautuu paremmin, kun muistaa, että Tolkien lisäsi vasta vuoden 1966 painokseen tarkemman kuvauksen Klonkusta ”pienenä, limaisena olentona”. Tämä näkyy sekä Torbjörn Zetterholmin kuvituksissa ensimmäiseen ruotsalaiseen käännökseen vuodelta 1947 että Tove Janssonin kuvituksissa vuodelta 1962 . Vuonna 1976 Neuvostoliitossa julkaistulla venäjänkieliselläkin käännöksellä on omat erikoisuutensa: Mihail Belomlinskin kuvituksissa Bilbon jalat ovat karvaiset kuin karhulla. Selitys löytyy käännöksestä: pelkkien karvaisten jalkaterien (eng. feet) käännösteksti puhuu karvaisista jaloista (eng. legs). Belomlinski piirsi Bilbon muistuttamaan suosikkinäyttelijäänsä, Jevgeni Leonovia. Belomlinski kertoi muistelmissaan pelänneensä Leonovin loukkaantuvan, mutta suotta. Leonov kertoo tapauksesta kirjeessä pojalleen, vaikuttaa suhtautuvan asiaan huumorilla ja kehuu sekä kirjaa että kuvitusta hurmaaviksi.

Miten Tolkien itse suhtautui Hobitin tai muiden tekstiensä kuvituksiin? Nämä kaksi artikkelia (1, 2)valaisevat Professorin mielipiteitä muiden kuvituksiin.

Bilbo ja kääpiöt ovat seikkailleet valkokankaalla useasti jo ennen vuotta 2012. Jos Peter Jacksonin elokuvien kestoa pitkittävät muutokset juoneen ärsyttävät sinua, kenties 1970-luvulla Rankin/Bass-studion kompakti animaatioelokuva miellyttää enemmän?

Myös Neuvostoliitossa osattiin mahduttaa Hobitti yhteen elokuvaan. 

https://www.youtube.com/watch?v=6m0l3Yr1B50&t=9s

Oma kiinnostava tapauksensa oli suomalainen Hobitit-tv-sarja, joka painottui kyllä Tarun sormusten herrasta tapahtumiin, mutta ensimmäisessä jaksossa kerrataan Hobitin tarinaa.

https://www.youtube.com/watch?v=i_5pwxCkWzY&list=PL5PqKfc7SM1INBa2j8euneNZvTNAKf3E9

Hobitti on ollut myös paljon akateemisen tutkimuksen kohdalla. Yhtenä viimeisimmistä hankkeista voidaan mainita  World Hobbit Project. Keskustelupalstalle on koottu linkkejä yksittäisiin artikkeleihin.

Suomen Tolkien-seura Kontu järjestää nettilukupiirin. Tervetuloa mukaan Hobitin 80-vuotisjuhlaluentaan, olit sitten uusi lukija tai muistoja virkistävä konkari! Keskustelupalstalla julkaistaan viikon välein alustuspuheenvuoro aina  yhdestä teoksen luvusta kerrallaan. Sen jälkeen sana on vapaa keskustelulle luvun tapahtumista, taustoista, yksityiskohdista, yhteyksistä, suurista ja pienistä linjoista, viittauksista, käännöksen kiemuroista ja mistä vain sanottavaa kukin löytää. Ja toki keskustelupalstalla on muutenkin jutustelua hobiteista, kääpiöistä ja muun muassa siitä, onko Keski-Maassa saunoja ja jos, niin millaisia.

Ja tässä vielä linkkivinkkipläjäys:

Mitä Hobitti merkitsee sinulle? Mitkä luku- tai (elokuva)teatterikokemukset ovat jääneet erityisesti mieleen? Oletko team Fili, team Kili vai team Bilbo? Sana on vapaa kommenteissa!

Uudet kangasmerkit, värityskirja ja muuta jännää!

Yleinen

Ensi viikolla on Worldcon, jee! Suomen Tolkien-seura edustaa Worldconissa omalla pikku pöydällään, jonka ääressä pyrimme päivystämään parhaamme mukaan koko conin aikana. Tolkien-ohjelman aikana pöytä on todennäköisesti tyhjillään.  Seuran pöytä löytyy Messuhallin hallista 5, kuten muutkin järjestöpöydät (”fan tables”). Seuran hankkiman iZettle-laitteen ansiosta käteisvarannot eivät enää rajoita badge-ostoksia, vaan korttimaksut useimmilla pankki- tai luottokorteilla käyvät niin helposti, että tilisi on tyhjä ennen kuin huomaatkaan!

Hinnasto

  • Kangasmerkit: 3 €/kpl, 5 €/2 kpl
  • Logokassi:  5 € (vanha malli) 7/10 € uusi malli (jäsenet/ei-jäsenet)
  • Värityskirja-Legolas: 6 €/kpl (huom! Värityskirja-Legolas sisältyy tämän vuoden jäsenmaksuun! Voit noutaa oman Legolaksesi seuran pöydältä, lopuille jäsenille se postitetaan Worldconin jälkeen)
  • Badget: 1 €/kpl, 5 €/ 6 kpl
  • Entti-t-paita: 15 €

 

monogrammi lumihiutale Logokassi Legolas_värityskirja Enttipaita Badget1 Badget2

New fabric badges and a colouring book!

Yleinen,

Next week marks the beginning of this tiny event which you might have heard of, the Worldcon, that is. The Finnish Tolkien Society Kontu will be represented at the Worldcon with our own Fan Table. We’ll do our best to keep the table manned throughout the con so come and say hi! During Tolkien-related programme our table might be empty, though… You’ll find us at the Hall 5 in Messuhalli among other Fan and/or Bid tables.

We are happy to discuss the family trees of hobbits and taller creatures alike or hear you recite some poems from the Lord of the Rings in your own language. And of course, there’s plenty of fabulous badges and a Tolkien colouring book for sale!  You can pay in cash (€) or by card, our card-reader-thingy iZettle accepts most credit or debit cards.

Price list

  • Fabric badges: 3 €, 5 € for 2 pcs
  • Bag with the logo:  5 € (old version) 7/10 € new version (members/non-members)
  • Tolkien Colouring Book: 6 € (If you are a member of the Finnish Tolkien Society, you are entitled to one free copy of the colouring book, yay! You can come and pick it up at the table, or we’ll have it mailed you afterwards)
  • Button badges: 1 €, 5 €/ 6 pcs
  • Ent-t-shirt: 15 €

Legolas_värityskirja

monogrammi lumihiutale LogokassiEnttipaita Badget1 Badget2

Kuvastaja-palkinto taas Helena Warikselle!

Kuvastaja

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaettiin Helsingin kirjamessuilla

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Helena Wariksen romaanille ”Vuori” (Otava). Lyhyelle listalle raati nosti myös seuraavat teokset: Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma), Jenna Kostet: Lautturi (Robustos), Silja Susi: Routamieli (Torni kustantamo), Maria Turtschaninoff: Maresi: Punaisen luostarin kronikoita (Tammi). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2014 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.

Helena Waris on nyt ensimmäinen neljän Kuvastaja-palkinnon voittanut kirjailija, ja samalla toistaiseksi ainoa kirjailija, joka on voittanut palkinnon jokaisella romaanillaan.

Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti:  ”Ehyt, napakka, tiivis nykyaikainen fantasiatarina.” ”Henkilökuvaus on tasapainoista.” ”Romaani on kirjoitettu hyvin, se on mukaansatempaava, hauska ja jännittäväkin.” ”Nykyaikainen ympäristö, esim. kännyköineen, tosi-tv-spekulointeineen, viehättää ja toimii. Tarina ei ole pölyistä historiaa eikä sijoitu tyypilliseen fantasiamaailmaan.” ”Oivallinen kokonaisuus.”

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 23.10.2015 klo 18.45.

Äänestä The Miitin pituutta!

Miitit

Extrapitkän vuosijuhlamiitin jälkeen huulilla ja näppäimistöillä on liikkunut ajatusta siitä, pitäisikö myös The Miitin olla pidempi. Kerro siis meille mielipiteesi äänestykseen, pitäisikö The Miittiä venyttää? Myös sanalliset kommentit ovat mitä tervetulleimpia.

Äänestys on auki kaksi viikkoa, ja sen löydät Vihreästä Lohikäärmeestä täältä: http://kontu.info/keskustelut/%C3%84%C3%A4nestys-the-miitin-2015-pituudesta.5770/

Kuvastaja-palkinto Helena Warikselle!

Kuvastaja

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaettiin Helsingin kirjamessuilla.

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Helena Wariksen romaanille ”Talviverinen” (Otava 2013). Lyhyelle listalle raati nosti myös seuraavat teokset: Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous (WSOY), Erkki Kauhanen: Segrfellin unikuningas (Teos), Sonja Kinnunen: Jääsielu (Reuna), Anni Nupponen: Putoavan tähden prinsessa (Vaskikirjat). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2013 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.

Helena Waris on nyt ensimmäinen kolmen Kuvastaja-palkinnon voittanut kirjailija, ja samalla toistaiseksi ainoa kirjailija, joka on voittanut palkinnon kirjasarjansa jokaisella osalla.

Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: ”Teos toimii todella hyvin itsenäisenä kirjana vaikka on trilogian kolmas osa.” ”Sarjassa on hyvin käytetty suomalaista maisemaa ja mytologioita luomaan jotain uutta ja omaperäistä.” ”Kirja sitoi erittäin hyvin sarjan aiempien kirjojen lankoja ja kiteytti koko sarjan tarinan. Keskittyminen yhteen hahmoon tarjosi eheän kokonaisuuden, jossa saattoi elää Troin ajatusten mukana. Mustarinta-jakso oli erityisen onnistunut, valotti aiemmista kirjoista arvoitukselliseksi jääneen paikan erikoista tunnelmaa.” ”Kirja oli todella koukuttava, sitä oli vaikea laskea käsistään.”

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 24.10.2014 klo 18.30.

Kuvastaja-palkinto Jenny Kangasvuolle!

Kuvastaja

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaettiin Helsingin kirjamessuilla.

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Jenny Kangasvuon romaanille ”Sudenveri” (Teos 2012). Lyhyelle listalle raati nosti myös seuraavat teokset: Katri Alatalon ”Karnin labyrintti” (Vaskikirjat) Siiri Enorannan ”Painajaisten lintukoto” (WSOY), J. S. Meresmaan ”Mifongin perintö” (Karisto) ja Tiina Raevaaran ”Hukkajoki” (Teos). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2012 julkaistut suomalaiset fantasiakirjat selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.

Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: ”…onnistuneen ehyt, omaperäinen ja monitasoinen, ei kikkaillut liikaakaan.” ”Ihmissuteuden ilmeiset allegoriapotentiaalit pysyivät aisoissa eivätkä varastaneet show’ta, tarina toimii tarinana.” ”Kun kirjaan pääsi sisälle, se vei mennessään.” ”Vaikka pääosassa ovatkin ihmissudet, kirja on kaikkea muuta kuin tyypillinen ihmissusikirja. Maagista realismia, suomikummaa ja paljon samaa kuin Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi -kirjassa.” ”Kirja erilaisuudesta, kahden identiteetin välisestä kamppailusta, velvollisuuksista, halusta elää omaa elämää, salailusta ja avoimuudesta. Kirjassa tulee myös pohdintoja seksuaali-identiteetistä ja vammaisuudesta. Kirja käsittelee aiheita, jotka ovat yleispäteviä, vaikka niitä käydäänkin tässä ihmissusien kautta.”

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 25.10.2013 klo 17.00.