Vuosijuhla Padasjoella. Kuvat: Dracaena.

Tulevaa

The Miitti on to 2.8.–su 5.8.2018 Keravanjärvellä. Siitä voi lukea lisää Vihreästä Lohikäärmeestä. Sitä ennen täysi-ikäiset voivat poiketa pe 18˔5.–su 20.5.2018 järjestettävään Konkarimiittiin, joka ei siis ole Seuran vaan yksityishenkilöiden järjestämä. Seuran tapahtumista tämä eroaa siten, että alkoholin nauttiminen on sallittua.

Menneitä

Pimenevässä torstai-illassa oli matkamme yllättäen kohti Padasjokea. Siellä sijaitsi kaukana luonnon rauhassa – sata metriä maantieltä – leirikeskus. Kauniilla paikalla melkein jäätyneen Särsjärven rannalla oleva leirikeskus oli lähes kaikin puolin aiempaa parempi ja suurempi, joten yllättävä muutos ei enää vaivannut. Harmillisesti talven takia jäi rantasauna tällä kertaa kylmilleen, mutta paremman puutteessa sähkösaunakin kelpaa.

Osallistujia ei ollut yhtä runsaasti kuin viime vuonna, mutta eipä neljännesvuosisataa voikaan juhlia toista kertaa peräkkäin. Vaatimattomimmista juhlista huolimatta tarjolla oli pitopalvelun maukasta ruokaa, Erutholin johtamaa yhteislaulua – sekä suomeksi että quenyaksi – ynnä puheenjohtajan puhe ja ehjän kiertopalkinnon luovutus smial Brandagamballe.

Loppiaista vietettiin lauantaina piparien ja glögin kera. Mathom vaihtoi myös omistajaansa lahjanvaihdossa: kaitaliina, mandala-värityskirja, metallinen kompassi (!), stressilelu ynnä kaikkea muuta. Uudenlaista perinnettä ovat luomassa Neuvottomien neuvoston tietokilpailun järjestäjät. Toista kertaa pidetyssä visassa kyseltiin kaikkea vaikeaa maiden lipuista kreikkalaisiin pylväisiin ja myrkkysienistä klassikkokirjoihin.

Totuttuun tapaan aika kului nopeasti sisätiloissa, mutta ehdittiin kuitenkin pelaamaan hajoavaa pöytäjalkapalloa, opetella letittämään hiuksia ja katsomaan intialaisia, zombisia ja muita elokuvia. Todistettavasti kaikki myös selvisivät ehjinä (toisin kuin jalkapalloilijat) paikalta vuoden ensimmäisenä sunnuntaina aamupäivän puolesta.

Joukko oli kuitenkin harventunut poikkeuksellisen pieneksi, kun jo kahden kuukauden kuluttua suuntasimme Toivakkaan. Paikka näytti samalta kuin syksyllä, tosin lunta oli huomattavasti satanut. Lauantain harvinaiset päivävierailijat kasvattivat ihmisten määrää viidenneksellä, kunnes lähtivät pois.

Rauhallisissa tunnelmissa sujunut pikkumiitti vietettiin ilman minkäänlaisia ohjelmanumeroita, mutta se ei ketään näyttänyt haittaavan. Sellaisiahan pikkumiittien pitääkin olla. Nyt lumet ovat kovasti hupenemassa eteläisessä Suomessa, joten voi jo alkaa odottaa ja ennen kaikkea suunnitella tulevia miittejä.

Vielä ehtii ilmoittautumaan kevätmiittiin, joka on viime syksyltä tutussa Toivakan Partiokolkassa pe 9.3.–su 11.3. Lue lisää Vihreästä Lohikäärmeestä.

Suora linkki ilmoittautumisjärjestelmään: http://mellon.kontu.me.

XVI The Miitti kesäisellä Lapjärvellä. (Kuvaajana Jaamar)

Vuoden viimeinen kuukausi on käynnistynyt eikä meillä ole enää tänä vuonna tulossa tapahtumia. Vuosijuhla on kuitenkin heti uuden vuoden ensimmäisenä viikonloppuna. Sitä ennen hiukan muisteluita menneistä miiteistä.

The Miitti

Seuran XVI The Miitti järjestettiin 13.7–16.7. Miehikkälän Lapjärvellä. Säät suosivat kohtalaisesti, eikä yksi sateinen yö säikäyttänyt telttailijoita sisälle. Päiväsaikaan oli poutaista ja kesäistä säätä, mikä mahdollisti runsaasti ohjelmia pihalla. Perinteitä noudattaen paistettiin lettuja ja makkaraa ja samalla seurattiin hilpeää krokettipeliä järven rannasta rinnettä ylös (ja alas ja ylös ja alas jne.) ja kivistä polkua toiseen rantaan – ja takaisin. Kaksi mailaa ja kolme palloa selvisi miitistä ehjänä (miittaajista onneksi kaikki).

Virallisempia kilpailuja olivat boffoturnajaiset öisen sateen pehmittämällä hiekkakentällä, taniquetililaiset kisat ja turhan hyvin piilotettu trivialuontopolku. Taniquetililaisissa juostiin sormuksen kanssa ylös Cirith Ungolia ja Lukitarin luolan läpi, taisteltiin örkkejä vastaan tikanheitossa ja tutkiskeltiin kummallisia merkintöjä.

Larppaajat kokoontuivat lauantaiaamuna laavulle Jumalten kokoukseen, kun Ukko Ylijumala oli kadonnut. Ahti ja Louhi näet olivat saaneet hänet ansaan ja aikoivat saada vallan itselleen (mutta eivät toisilleen!) ja etsivät sitä varten Suurta tammea. Larpin lopuksi Louhi pakeni paikalta ja vallankaappaus ei päässyt edes alkuun, kun Kekri, Aarni, Hippa, Kouvo ja Kytöläinen eivät kukaan taipuneet Louhen ja Ahdin tahtoon.

Vaikka kesällä on hauskaa olla ulkona, toki miitissä riitti tekemistä sisätiloihinkin. Nahkatyöpajassa valmistettiin juomapullonpidike ja origamipajassa päästiin tekemään erilaista moniosaista origamia, josta tuli lopulta monisakarainen pallo. Näin ohjelmallisen The Miitin jälkeen on mukavaa päästä jo lokakuussa tavalliseen syysmiittiin pelailemaan lautapelejä ja katselemaan elokuvia.

Syysmiitti

Syysmiitti oli vaihteeksi Keski-Suomessa Toivakan Partiokolkassa. Lokakuun 13.–15. päivä pidetty miitti sujui useimmilla sisätiloissa, mutta muutamat kävivät ilmeisesti hiukan vaikeasti löydettävällä laavulla parin kilometrin päässä. Lisäksi kirpputorilla käyneet saivat retkeltään omenoita piirakkatarpeiksi.

Syysmiitiksi ohjelmaa oli runsaasti. Eru Ilúvatar – The Ethos of Tolkien’s Lore -dokumentti näytettiin perjantaina ja lauantaina Heathertoes piti Worldconissakin pitämänsä Tove Jansonin Hobittikuvituksesta kertovan esitelmänsä.

Miittipaikka havaittiin hyväksi, vaikka hieman mutkikkaaksi leirikeskukseksi. Keittiö oli hieman ahdas (ja pesukoneen käytön ansiosta täynnä höyryä!), mutta sisäsauna oli monelle ulkoilua välttävälle parannus moneen muuhun kohteeseen verraten. Yökukkujillekin löytyi tällä kertaa kunnollinen riehumispaikka.