Syyskuun 21. päivä vuonna 1937 julkaistiin kolossa maan sisällä asuvista olennoista kertova lastenkirja. Kirja sai kohtalaisen hyvän aikalaisvastaanoton, mutta tarina erään hobitin matkasta sinne ja takaisin ei heti tehnyt oxfordilaisprofessorista menestyskirjailijaa. Tolkienin suosion hyökyaalto tuli vasta Hobitin pitkäksi venyneen jatko-osan myötä. Vuosien saatossa Hobittia on kuitenkin myyty eri arvioiden mukaan 35-100 miljoonaa kappaletta. Mikä Hobitissa yhä viehättää? Vaikka vastaus olisi oman kokemuksen perusteella selvä, Telegraphin analyysi voi silti tarjota mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Entä millaisia jalanjälkiä Hobitti on jättänyt maailmaan ja populaarikulttuuriin?
Hobitti on käännetty yli 50 kielelle, monille kielistä useampaan kertaan. Lähes kaikilla lukijoilla lienee jo tiedossa kahden eri suomennoksen olemassaolo, mutta mainittakoon ne silti! Ensimmäisen suomennoksenhan teki Risto Pitkänen kustannusosakeyhtiö Tammelle. Lohikäärmevuori eli erään hoppelin matka sinne ja takaisin julkaistiin vuonna 1973. Samana vuonna WSOY julkaisi kuitenkin Eila Pennasen, Kersti Juvan ja Panu Pekkasen suomennoksen Tarun sormusten herrasta ensimmäisestä osasta. Huomattavan erilaisten erisnimikäännösten vuoksi Sormuksen ritarien ensimmäinen painos varustettiin suomentajien saatteella:
»Bilbo Reppuli esiintyy päähenkilönä myös kirjassa nimeltä Lohikäärmevuori (The Hobbit). Koska tämä kirja on tyyliltään olennaisesti erilainen kuin Taru Sormusten Herrasta, ja sen on suomentanut eri henkilö toiselle kustantajalle, siitä onkin tullut kuvaus hoppeli Kalpa Kassisen seikkailuista. Pienin ponnistuksin lukija pystyy kyllä arvaamaan että Usvavuoret ovat samat kuin Sumuvuoret, peikot ovat hiisiä eli örkkejä, Kulpsin on Klonkku, Mörkkimetsä on Synkmetsä, Tuurin on Durin, Eskarla Esgaroth jne.»
Sittemmin, vuonna 1985, WSOY julkaisi Kersti Juvan kokonaan uudestaan suomentaman kirjan: Hobitti eli sinne ja takaisin.
Hobittia ovat kuvittaneet vuosien saatossa lukuisat eri kuvataiteilijat. On mielenkiintoista vertailla eri tulkintoja tutuista hahmoista, mihin Hobbithunter-sivuston kansikuvakokoelma tarjoaa kattavan mahdollisuuden. Osa kuvittajien ratkaisuista avautuu paremmin, kun muistaa, että Tolkien lisäsi vasta vuoden 1966 painokseen tarkemman kuvauksen Klonkusta ”pienenä, limaisena olentona”. Tämä näkyy sekä Torbjörn Zetterholmin kuvituksissa ensimmäiseen ruotsalaiseen käännökseen vuodelta 1947 että Tove Janssonin kuvituksissa vuodelta 1962 . Vuonna 1976 Neuvostoliitossa julkaistulla venäjänkieliselläkin käännöksellä on omat erikoisuutensa: Mihail Belomlinskin kuvituksissa Bilbon jalat ovat karvaiset kuin karhulla. Selitys löytyy käännöksestä: pelkkien karvaisten jalkaterien (eng. feet) käännösteksti puhuu karvaisista jaloista (eng. legs). Belomlinski piirsi Bilbon muistuttamaan suosikkinäyttelijäänsä, Jevgeni Leonovia. Belomlinski kertoi muistelmissaan pelänneensä Leonovin loukkaantuvan, mutta suotta. Leonov kertoo tapauksesta kirjeessä pojalleen, vaikuttaa suhtautuvan asiaan huumorilla ja kehuu sekä kirjaa että kuvitusta hurmaaviksi.
Miten Tolkien itse suhtautui Hobitin tai muiden tekstiensä kuvituksiin? Nämä kaksi artikkelia (1, 2)valaisevat Professorin mielipiteitä muiden kuvituksiin.
Bilbo ja kääpiöt ovat seikkailleet valkokankaalla useasti jo ennen vuotta 2012. Jos Peter Jacksonin elokuvien kestoa pitkittävät muutokset juoneen ärsyttävät sinua, kenties 1970-luvulla Rankin/Bass-studion kompakti animaatioelokuva miellyttää enemmän?
Myös Neuvostoliitossa osattiin mahduttaa Hobitti yhteen elokuvaan.
https://www.youtube.com/watch?v=6m0l3Yr1B50&t=9s
Oma kiinnostava tapauksensa oli suomalainen Hobitit-tv-sarja, joka painottui kyllä Tarun sormusten herrasta tapahtumiin, mutta ensimmäisessä jaksossa kerrataan Hobitin tarinaa.
https://www.youtube.com/watch?v=i_5pwxCkWzY&list=PL5PqKfc7SM1INBa2j8euneNZvTNAKf3E9
Hobitti on ollut myös paljon akateemisen tutkimuksen kohdalla. Yhtenä viimeisimmistä hankkeista voidaan mainita World Hobbit Project. Keskustelupalstalle on koottu linkkejä yksittäisiin artikkeleihin.
Suomen Tolkien-seura Kontu järjestää nettilukupiirin. Tervetuloa mukaan Hobitin 80-vuotisjuhlaluentaan, olit sitten uusi lukija tai muistoja virkistävä konkari! Keskustelupalstalla julkaistaan viikon välein alustuspuheenvuoro aina yhdestä teoksen luvusta kerrallaan. Sen jälkeen sana on vapaa keskustelulle luvun tapahtumista, taustoista, yksityiskohdista, yhteyksistä, suurista ja pienistä linjoista, viittauksista, käännöksen kiemuroista ja mistä vain sanottavaa kukin löytää. Ja toki keskustelupalstalla on muutenkin jutustelua hobiteista, kääpiöistä ja muun muassa siitä, onko Keski-Maassa saunoja ja jos, niin millaisia.
Ja tässä vielä linkkivinkkipläjäys:
- Arvoituksia pimeässä -luvun kaksi eri versiota
- “Entä jos” -henkisiä kirjoituksia Hobitin mahdollisista kuvittajista kuvituksesta
- Corey Olsenin luentoaudiot: Exploring the Hobbit
- Dr. Corey Olsen Exploring the Hobbit on HobbitDay.com
- Olga Hołownia: “Hell, what a chance to have a go at the classics”: Tove Jansson’s take on Alice’s Adventures in Wonderland, The Hunting of the Snark, and The Hobbit
- Björn Sundmark: ”En hobbit och ett mumintroll skulle kunna mötas i bästa sämja”: Receptionen av Bilbo, en hobbits äventyr (1962)
- ”75 syytä lukea Hobitti ennen elokuvien katsomista” (sivulla tosin vain 11 syytä)
Mitä Hobitti merkitsee sinulle? Mitkä luku- tai (elokuva)teatterikokemukset ovat jääneet erityisesti mieleen? Oletko team Fili, team Kili vai team Bilbo? Sana on vapaa kommenteissa!
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.