Aihearkisto: Kirjallisuus

Maresin voima palkittiin Kuvastajalla Helsingin kirjamessuilla

Kuvastaja

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Maria Turtschaninoffin kirjalle Maresin voima (Tammi, suom. Marja Kyrö). Lyhytlistalle raati nosti myös seuraavat teokset: Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous (WSOY), Magdalena Hai: Kolmas sisar (Otava), Terhi Tarkiainen: Pure mua (Tammi) ja Katja Törmänen: Karhun morsian (Like). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2018 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.

Lyhyen listan koostaminen oli tänäkin vuonna äärimmäisen vaikeaa ja monia kovatasoisia romaaneja jäi tälläkin kertaa listan ulkopuolelle. Raati haluaa erityisesti kiittää kotimaisia kirjailijoita monipuolisista ja erilaisista fantasiamaailmoistaan, mutta toivovat jatkossa entistäkin enemmän nimenomaan aikuisille suunnattua fantasiakirjallisuutta.

Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: “Kirja kertoo etenkin lukutaidon ja koulutuksen merkityksellisyydestä.” “Magia on upean omaperäistä, feministiset teemat vahvoja ja seksipositiivisuus mainiota.” “Hyvää oli myös vaikean äitisuhteen käsittely, naishallitsija sekä sen tajuaminen, että kaikki miehet eivät ole pahoja raakalaisia ja heilläkin on oikeus oppia.” “Romaanin yksittäisistä huippuhetkistä on mainittava hallan karkoitus” “Upea päätös sarjalle.”

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 24.10.2019 klo 11.45.

Lisätietoja:
Suomen Tolkien-seura Kontu ry. / www.suomentolkienseura.fi
Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa (marianna.leikomaa@gmail.com)
Raadin jäsenet: Satu Keinänen, Susanna Keinänen, Nienna Lagus, Kaisa Linnasalo, Elisa Wiik

Kuvastajan aiemmat voittajat:
Elina Rouhiainen: Muistojenlukija (Tammi, 2017)
Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto, 2016)
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos, 2015)
Helena Waris: Vuori (Otava, 2014)
Helena Waris: Talviverinen (Otava, 2013)
Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos, 2012)
Helena Waris: Sudenlapset (Otava, 2011)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus, 2010)
Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY, 2003)
Tuula T. Matintupa: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä, 2002)
Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi, 2001)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000)

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaetaan Helsingin kirjamessuilla

Kuvastaja

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle
fantasiakirjalle myöntämä Kuvastaja-palkinto jaetaan Helsingin
kirjamessuilla torstaina 24.10.2019 kello 11.30.

Kuvastaja-palkinnon lyhytlistalle pääsivät tänä vuonna seuraavat romaanit:
Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous (WSOY)
Magdalena Hai: Kolmas sisar (Otava)
Terhi Tarkiainen: Pure mua (Tammi)
Maria Turtschaninoff: Maresin voima (Tammi)
Katja Törmänen: Karhun morsian (Like)

Lyhytlistan teokset valittiin vuonna 2019 julkaistuista suomalaisista
fantasiakirjoista, jotka eivät olleet selkeitä satukirjoja. Voittajan
valitsee asiantuntijaraati.

Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa (marianna.leikomaa@gmail.com)

Kuvastajan aiemmat voittajat:
Elina Rouhiainen: Muistojenlukija (Tammi, 2017)
Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan
säästyneet sivut (Karisto, 2016)
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos, 2015)
Helena Waris: Vuori (Otava, 2014)
Helena Waris: Talviverinen (Otava, 2013)
Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos, 2012)
Helena Waris: Sudenlapset (Otava, 2011)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus, 2010)
Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY, 2003)
Tuula T. Matintupa: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä, 2002)
Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi, 2001)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000)

Kuvastaja-palkinto Elina Rouhiaiselle!

Kuvastaja

Kuvastaja-palkinnon tänään saanut Elina Rouhiainen on Helsingin Kirjamessuilla haastateltavana vielä huomenna perjantaina 26.10.2018 Kallio-lavalla klo 14.30-15.00. Tällöin keskiössä on Väki-fantasiatrilogian toinen osa eli tuore Aistienvartija – jatkoa siis nyt palkitulle Muistojenlukija-romaanille! Haastattelun jälkeen Rouhiainen signeeraa Tammen osastolla!
___

Lehdistötiedote

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaettiin Helsingin kirjamessuilla

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Elina Rouhiaisen teokselle Muistojenlukija (Tammi). Lyhytlistalle raati nosti myös seuraavat teokset: Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus), Siiri Enoranta: Josir Jalatvan eriskummallinen elämä (Robustos), Sini Helminen: Kaarnan kätkössä (Myllylahti), Saara Henriksson: Syyskuun jumalat (Into Kustannus). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2017 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.

Lyhyen listan koostaminen oli tänäkin vuonna äärimmäisen vaikeaa, sillä vuonna 2017 julkaistiin ennätyksellisen laadukasta kotimaista fantasiaa ja niinpä poikkeuksellisen monia kovatasoisia romaaneja jäi tällä kertaa listan ulkopuolelle. Raati haluaa erityisesti nostaa esille tapaa jolla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta käsiteltiin erittäin onnistuneesti useammassakin finalistissa. Tämän vuoden finalistit olivat myös kaikki poikkeuksellisen kauniita fyysisinä kirjoina.

Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: “Yhteiskunnallinen tematiikka (yhteiskunnallinen eriarvoisuus, maahanmuuttajat, sukupuolen moninaisuus yms.) ja sen herkkä käsittely ilman turhaa saarnaavuutta tekivät vaikutuksen.” “Todella kiehtova taikuus-/kykyrakennelma, jota käytetään hyvin juonenkäänteissä.” “Isot teemat antavat kirjan tarinalle paino-arvoa.” “Henkilöt olivat monitahoisia ja näkökulmien vaihtuminen sujuvaa.” “Kaikki tässä kirjassa oli tuoretta.”

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 25.10.2018 klo 11.00.

Lisätietoja:

Kuvastajan aiemmat voittajat:

    • Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan
      säästyneet sivut (Karisto 2016)
    • Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos, 2015)
    • Helena Waris: Vuori (Otava, 2014)
    • Helena Waris: Talviverinen (Otava, 2013)
    • Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos 2012)
    • Helena Waris: Sudenlapset (Otava, 2011)
    • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus 2010)
    • Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
    • Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
    • Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
    • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
    • Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
    • Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
    • Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY 2003)
    • Tuula T. Matintupa: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä 2002)
    • Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi 2001)
    • Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi 2000)

Kuvastaja-palkinto jaetaan Helsingin kirjamessuilla 25.10.2018

Kuvastaja

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaetaan Helsingin kirjamessuilla

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle myöntämä Kuvastaja-palkinto jaetaan Helsingin kirjamessuilla torstaina 25.10. kello 11.00.

Kuvastaja-palkinnon lyhytlistalle pääsivät tänä vuonna seuraavat romaanit:

  • Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki (Gummerus)
  • Siiri Enoranta: Josir Jalatvan eriskummallinen elämä (Robustos)
  • Sini Helminen: Kaarnan kätkössä (Myllylahti)
  • Saara Henriksson: Syyskuun jumalat (Into Kustannus)
  • Elina Rouhiainen: Muistojenlukija (Tammi)

Lyhytlistan teokset valittiin vuonna 2017 julkaistuista suomalaisista fantasiakirjoista, jotka eivät olleet selkeitä satukirjoja. Voittajan valitsee asiantuntijaraati.

Lisätietoja:

  • Suomen Tolkien-seura Kontu ry www.suomentolkienseura.fi
  • Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa (marianna.leikomaa@gmail.com)

Kuvastajan aiemmat voittajat:

  • Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet  sivut (Karisto, 2016)
  • Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos, 2015)
  • Helena Waris: Vuori (Otava, 2014)
  • Helena Waris: Talviverinen (Otava, 2013)
  • Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos, 2012)
  • Helena Waris: Sudenlapset (Otava, 2011)
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus, 2010)
  • Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
  • Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
  • Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
  • Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
  • Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
  • Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY, 2003)
  • Tuula T. Matisanlo: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä, 2002)
  • Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi, 2001)
  • Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi, 2000)

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaettiin Helsingin kirjamessuilla

Kuvastaja

Lehdistötiedote

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Virve Sammalkorven teokselle Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto). Lyhyelle listalle raati nosti myös seuraavat teokset: Samuli Antila: Vasalli (Osuuskumma), Laura Luotola: Suoja – Kaupungit ja paluu (Iris Kustannus), Maria Turtschaninoff: Naondel – Punaisen luostarin kronikoita (Tammi, alkuteos ruotsinkielinen Naondel – Krönikor från det Röda Klostret, Förslaget 2016), Ville Vuorela: Käärmetanssija (Arktinen banaani). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2016 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.

Lyhyen listan koostaminen oli tänä vuonna erityisen vaikeaa, sillä vuonna 2016 julkaistiin ennätyksellisen laadukasta kotimaista fantasiaa. Esiraadin tehtävä olikin siis poikkeuksellisen haastava, ja monia kovatasoisia romaaneja jäi tällä kertaa listan ulkopuolelle. Raati haluaa myös erityisesti nostaa esille mielenkiintoisten ja monipuolisten naishahmojen osuutta tämän vuoden finalistiromaaneissa, sekä ylipäätään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta: näitä teemoja käsiteltiin erittäin onnistuneesti useammassakin finalistissa.

Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: “Vuoden kunnianhimoisempia teoksia.”  “Ihmisyyttä pohtiva kirja, jossa myös käsitellään ihmisyyteen liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.” “Varjojen lapset oli kuvattu hienosti ja erilaisuutta kunnioittaen.” “Taitavasti rakennettu kokonaisuus, Iaxin päiväkirjan piirustuksia ja päiväkirjan ”julkaisijan” kommentteja ja alaviitteitä myöten.” “Eläinmäisten ihmisten yhdistäminen aikaan, jolloin evoluution tutkimus oli alussaan ja muutenkin pohdittiin eläimen ja ihmisen eroja, oli oivaltava ratkaisu.”

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 27.10.2017 klo 18.00.

Lisätietoja:

  • Suomen Tolkien-seura Kontu ry. / www.suomentolkienseura.fi
  • Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa  (marianna.leikomaa@gmail.com)
  • Raadin jäsenet: Satu Keinänen, Susanna Keinänen, Kaisa Linnasalo, Elisa Wiik

Kuvastajan aiemmat voittajat:

  • Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos, 2015)
  • Helena Waris: Vuori (Otava, 2014)
  • Helena Waris: Talviverinen (Otava, 2013)
  • Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos 2012)
  • Helena Waris: Sudenlapset (Otava, 2011)
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus 2010)
  • Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
  • Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
  • Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
  • Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
  • Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
  • Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
  • Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY 2003)
  • Tuula T. Matintupa: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä 2002)
  • Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi 2001)
  • Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi 2000)

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaetaan Helsingin kirjamessuilla 27.10.

Kuvastaja

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle
fantasiakirjalle myöntämä Kuvastaja-palkinto jaetaan Helsingin
kirjamessuilla perjantaina 27.10.2017 kello 18.00.

Kuvastaja-palkinnon lyhytlistalle pääsivät tänä vuonna seuraavat romaanit:

Samuli Antila: Vasalli (Osuuskumma)
Laura Luotola: Suoja – Kaupungit ja paluu (Iris Kustannus)
Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset – Iax Agolaskyn päiväkirjan
säästyneet sivut (Karisto)
Maria Turtschaninoff: Naondel – Punaisen luostarin kronikoita (Tammi,
alkuteos ruotsinkielinen Naondel – Krönikor från det Röda Klostret,
Förslaget 2016)
Ville Vuorela: Käärmetanssija (Arktinen banaani)

Lyhytlistan teokset valittiin vuonna 2016 julkaistuista suomalaisista
fantasiakirjoista, jotka eivät olleet selkeitä satukirjoja. Voittajan
valitsee asiantuntijaraati.

Lisätietoja:
Suomen Tolkien-seura Kontu ry.
www.suomentolkienseura.fi
Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa  (marianna.leikomaa (at) gmail.com)

Kuvastajan aiemmat voittajat:
Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki (Teos 2015)
Helena Waris: Vuori (Otava 2014)
Helena Waris: Talviverinen (Otava 2013)
Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos 2012)
Helena Waris: Sudenlapset (Otava 2011)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus 2010)
Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY 2003)
Tuula T. Matisanlo: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä 2002)
Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi 2001)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi 2000)

80-vuotias Hobitti on hoppeli parhaassa iässä

Kirjallisuus, Yleinen

Syyskuun 21. päivä vuonna 1937 julkaistiin kolossa maan sisällä asuvista olennoista kertova lastenkirja. Kirja sai kohtalaisen hyvän aikalaisvastaanoton, mutta tarina erään hobitin matkasta sinne ja takaisin ei heti tehnyt oxfordilaisprofessorista menestyskirjailijaa. Tolkienin suosion hyökyaalto tuli vasta Hobitin pitkäksi venyneen jatko-osan myötä. Vuosien saatossa Hobittia on kuitenkin myyty eri arvioiden mukaan 35-100 miljoonaa kappaletta. Mikä Hobitissa yhä viehättää? Vaikka vastaus olisi oman kokemuksen perusteella selvä, Telegraphin analyysi voi silti tarjota mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Entä millaisia jalanjälkiä Hobitti on jättänyt maailmaan ja populaarikulttuuriin?

Hobitti on käännetty yli 50 kielelle, monille kielistä useampaan kertaan. Lähes kaikilla lukijoilla lienee jo tiedossa kahden eri suomennoksen olemassaolo, mutta mainittakoon ne silti! Ensimmäisen suomennoksenhan teki Risto Pitkänen kustannusosakeyhtiö Tammelle. Lohikäärmevuori eli erään hoppelin matka sinne ja takaisin julkaistiin vuonna 1973. Samana vuonna WSOY julkaisi kuitenkin Eila Pennasen, Kersti Juvan ja Panu Pekkasen suomennoksen Tarun sormusten herrasta ensimmäisestä osasta. Huomattavan erilaisten erisnimikäännösten vuoksi Sormuksen ritarien ensimmäinen painos varustettiin suomentajien saatteella:

»Bilbo Reppuli esiintyy päähenkilönä myös kirjassa nimeltä Lohikäärmevuori (The Hobbit). Koska tämä kirja on tyyliltään olennaisesti erilainen kuin Taru Sormusten Herrasta, ja sen on suomentanut eri henkilö toiselle kustantajalle, siitä onkin tullut kuvaus hoppeli Kalpa Kassisen seikkailuista. Pienin ponnistuksin lukija pystyy kyllä arvaamaan että Usvavuoret ovat samat kuin Sumuvuoret, peikot ovat hiisiä eli örkkejä, Kulpsin on Klonkku, Mörkkimetsä on Synkmetsä, Tuurin on Durin, Eskarla Esgaroth jne.»

Sittemmin, vuonna 1985, WSOY julkaisi Kersti Juvan kokonaan uudestaan suomentaman kirjan: Hobitti eli sinne ja takaisin.

Hobittia ovat kuvittaneet vuosien saatossa lukuisat eri kuvataiteilijat. On mielenkiintoista vertailla eri tulkintoja tutuista hahmoista, mihin Hobbithunter-sivuston kansikuvakokoelma tarjoaa kattavan mahdollisuuden. Osa kuvittajien ratkaisuista avautuu paremmin, kun muistaa, että Tolkien lisäsi vasta vuoden 1966 painokseen tarkemman kuvauksen Klonkusta ”pienenä, limaisena olentona”. Tämä näkyy sekä Torbjörn Zetterholmin kuvituksissa ensimmäiseen ruotsalaiseen käännökseen vuodelta 1947 että Tove Janssonin kuvituksissa vuodelta 1962 . Vuonna 1976 Neuvostoliitossa julkaistulla venäjänkieliselläkin käännöksellä on omat erikoisuutensa: Mihail Belomlinskin kuvituksissa Bilbon jalat ovat karvaiset kuin karhulla. Selitys löytyy käännöksestä: pelkkien karvaisten jalkaterien (eng. feet) käännösteksti puhuu karvaisista jaloista (eng. legs). Belomlinski piirsi Bilbon muistuttamaan suosikkinäyttelijäänsä, Jevgeni Leonovia. Belomlinski kertoi muistelmissaan pelänneensä Leonovin loukkaantuvan, mutta suotta. Leonov kertoo tapauksesta kirjeessä pojalleen, vaikuttaa suhtautuvan asiaan huumorilla ja kehuu sekä kirjaa että kuvitusta hurmaaviksi.

Miten Tolkien itse suhtautui Hobitin tai muiden tekstiensä kuvituksiin? Nämä kaksi artikkelia (1, 2)valaisevat Professorin mielipiteitä muiden kuvituksiin.

Bilbo ja kääpiöt ovat seikkailleet valkokankaalla useasti jo ennen vuotta 2012. Jos Peter Jacksonin elokuvien kestoa pitkittävät muutokset juoneen ärsyttävät sinua, kenties 1970-luvulla Rankin/Bass-studion kompakti animaatioelokuva miellyttää enemmän?

Myös Neuvostoliitossa osattiin mahduttaa Hobitti yhteen elokuvaan. 

https://www.youtube.com/watch?v=6m0l3Yr1B50&t=9s

Oma kiinnostava tapauksensa oli suomalainen Hobitit-tv-sarja, joka painottui kyllä Tarun sormusten herrasta tapahtumiin, mutta ensimmäisessä jaksossa kerrataan Hobitin tarinaa.

https://www.youtube.com/watch?v=i_5pwxCkWzY&list=PL5PqKfc7SM1INBa2j8euneNZvTNAKf3E9

Hobitti on ollut myös paljon akateemisen tutkimuksen kohdalla. Yhtenä viimeisimmistä hankkeista voidaan mainita  World Hobbit Project. Keskustelupalstalle on koottu linkkejä yksittäisiin artikkeleihin.

Suomen Tolkien-seura Kontu järjestää nettilukupiirin. Tervetuloa mukaan Hobitin 80-vuotisjuhlaluentaan, olit sitten uusi lukija tai muistoja virkistävä konkari! Keskustelupalstalla julkaistaan viikon välein alustuspuheenvuoro aina  yhdestä teoksen luvusta kerrallaan. Sen jälkeen sana on vapaa keskustelulle luvun tapahtumista, taustoista, yksityiskohdista, yhteyksistä, suurista ja pienistä linjoista, viittauksista, käännöksen kiemuroista ja mistä vain sanottavaa kukin löytää. Ja toki keskustelupalstalla on muutenkin jutustelua hobiteista, kääpiöistä ja muun muassa siitä, onko Keski-Maassa saunoja ja jos, niin millaisia.

Ja tässä vielä linkkivinkkipläjäys:

Mitä Hobitti merkitsee sinulle? Mitkä luku- tai (elokuva)teatterikokemukset ovat jääneet erityisesti mieleen? Oletko team Fili, team Kili vai team Bilbo? Sana on vapaa kommenteissa!

Tolkien-lukupäivä 25.3.2017

Kirjallisuus, Miitit, Tolkien-lukupäivä, Yleinen

Vuoden 2017 Tolkien-lukupäivän teema on runot ja laulut Tolkienin teoksissa.

Mikä on Tolkien-lukupäivä?

Tolkien-lukupäivää vietetään vuosittain maaliskuun 25. päivä. Tolkien Societyn vuonna 2003 käynnistämä ja eri puolille maailmaa levinnyt tapahtuma rohkaisee ihmisiä kokoontumaan ja tutustumaan kirjailija J. R. R. Tolkienin tarinoihin kouluissa, yliopistoissa, lukupiireissä tai perheen kesken. Suomen Tolkien-seura Kontu kehottaa erityisesti kouluja ja kirjastoja osallstumaan ja järjestämään omaa ohjelmaa sekä asettamaan esille Tolkienin kirjoja.

Päivää voi viettää monella tapaa sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Monet Tolkien-fanit juhlistavat päivää lukemalla lempilukujansa Tolkienin teoksista tai aloittamalla kokonaisen kirjan jälleen alusta. Lukupäivä on erinomainen mahdollisuus kaikenikäisille lukea yhdessä ja jakaa ajatuksia Tolkienin teoksista.

Tänä vuonna Tolkien Society on valinnut päivän (vapaaehtoiseksi) aiheeksi Poetry and Songs in Tolkien’s Fiction (Runot ja laulut Tolkienin teoksissa) mikä on aiheena varsin mielenkiintoinen: Tolkienin teoksissa on paljon runoja, ja niiden lausuminen on hauskaa ja helppoa. Lauluja Tolkienin teksteihin on sävelletty vuosien mittaan runsaasti, ja lukijalle voikin olla mielenkiintoista nähdä, millaisiin ratkaisuihin muusikot ovat päätyneet tekstien sovittamisessa.

Kevätmiittimme (23.-26.3.) osuu tänä vuonna Tolkien-lukupäivän kanssa päällekäin, joten miitissä tulee olemaan kivaa ohjelmaa teemapäivään liittyen. Tilaa on runsaasti, joten mukaan mahtuu vielä! Lisätietoa miitistä löytyy täältä, ja ilmoittautuminen onnistuu täällä.

Kuvastaja-palkinto Emmi Itärannalle!

Kuvastaja

Lehdistötiedote
Julkaisuvapaa 28.10.2016 klo 19.00

Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaettiin Helsingin kirjamessuilla

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Emmi Itärannan teokselle “Kudottujen kujien kaupunki” (Teos). Lyhyelle listalle raati nosti myös seuraavat teokset: Siiri Enoranta: Surunhauras, lasinterävä (WSOY), Anne Leinonen: Vaskinainen (Osuuskumma) ja Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki (Otava). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2015 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuunottamatta.

Lyhyelle listalle nousi vuoden 2015 tuotannosta poikkeuksellisesti vain neljä kirjaa. Esiraadin mielestä nämä neljä erosivat muusta vuoden tuotannosta niin merkittävästi, etenkin kielellisiltä arvoiltaan, että viides kirja olisi helposti jäänyt täytekirjaksi. Jokaisessa lyhytlistan kirjassa kuului kirjailijansa omaperäinen ääni voimakkaasti ja ne edustavatkin kaikki hyvin erilaisia näkökulmia fantasiagenren monipuoliseen käsittelyyn.

itarantaKuva: Teos.

Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: “Hieno ja eheä kokonaisuus, kaunista kieltä”, “Omaperäistä fantasiaa, ilman kliseitä, sopii myös niille jotka eivät fantasiasta muuten perusta, mutta haluavat lukea hyvää kirjallisuutta.” “Tarinassa on luonnon- ja ympäristönsuojellullisia elementtejä riiston ja resurssien loppuunkäytön merkeissä.” “Kiehtova ja nokkelasti luotu maailma, esim. miten painajaisia pidetään painaja-olennon aiheuttamina.”

Palkinto jaettiin Helsingin Kirjamessuilla 28.10.2016 klo 18.45.

Lisätietoja:
Suomen Tolkien-seura Kontu ry. / www.suomentolkienseura.fi
Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa (marianna.leikomaa@gmail.com)
Raadin jäsenet: Satu Keinänen, Susanna Keinänen, Kaisa Linnasalo, Mikko Seppänen, Elisa Wiik

Kuvastajan aiemmat voittajat:

Helena Waris: Vuori (Otava, 2014)
Helena Waris: Talviverinen (Otava, 2013)
Jenny Kangasvuo: Sudenveri (Teos 2012)
Helena Waris: Sudenlapset (Otava, 2011)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät (Atena kustannus 2010)
Helena Waris: Uniin piirretty polku (Otava, 2009)
Anni Nupponen: Nainen ja kuningas (omakustanne, 2008)
Päivi Honkapää: Viides tuuli (WSOY, 2007)
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Lumikko ja yhdeksän muuta (Atena kustannus, 2006)
Jyrki Vainonen: Perintö (Loki, 2005)
Ilkka Auer: Sysilouhen sukua (Otava, 2004)
Juha Ruusuvuori: Nokian nuoriso-ohjaaja (WSOY 2003)
Tuula T. Matintupa: Tuulen kalastajat (Kustannus-Mäkelä 2002)
Sari Peltoniemi: Hirvi (Tammi 2001)
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Tammi 2000)

Beren and Lúthien toukokuussa 2017!

Kirjallisuus

HarperCollins julkaisee uutta Tolkienia ensi vuoden toukokuussa Berenin ja Lúthienin tarinan muodossa.

The Bookseller- sivusto uutisoi asiasta:

”HarperCollins (HC) will publish a new J R R Tolkien title in May 2017.

Edited by his son Christopher Tolkien, Beren and Lúthien will be published simultaneously in the US (by Houghton Mifflin Harcourt) and in other territories by Tolkien publishers worldwide.

Christopher Tolkien extracted the tale of lovers Beren and Lúthien from The History of Middle-earth, a 12-volume series that collected and analysed material relating to the fiction of J R R Tolkien. The story of Beren and Lúthien has evolved since it was first written in 1917, and has been reworked in various forms, including poetry. To reflect this, the new book opens with Tolkien’s original text, before including passages from later texts that rework the tale. Presented together for the first time, they reveal aspects of the story hitherto discarded.

Beren and Lúthien will be published on the 10th anniversary of the last Middle-earth title, The Children of Húrin, with the volume to include illustrations by Alan Lee. HC holds world rights in all languages.”

cvhnfxww8aqa94b