Restoring the Shire, APV (Advance planning visit) viikonloppu
Budapest, Unkari 15.-17.4.2016
Vierailin Unkarissa tutustumassa tulevan kesän Restoring the Shire -projektin leiripaikkaan. Viikonloppu oli aurinkoinen ja lämmin, mutta hieman tuulinen. Budapestin 20 asteen lämmöstä nautiskellessamme muut osallistujat kauhistelivat, kun kerroin, että lähtiessäni Suomessa oli lämpötila nollassa ja takapihallani on vielä lunta.
Vierailulle osallistuivat itseni ja unkarilaisten lisäksi myös kaksi liettualaisten edustajaa, joihin törmäsin jo Riian lentokentällä konetta vaihtaessa. Kyllä tolkienisti toisen tunnistaa. Ensimmäinen ilta Budapestissä kului tutustuessamme toisiimme sekä vähän kesää suunnitellessa. Lauantaiaamuna suuntasimme vuokra-automme nokan kohti länttä. Matkalla leiripaikalle pysähdyimme Unkarin Tolkien – seuran kevättapaamisessa, jossa tapasimme muita tulevan leirin järjestäjiä sekä osallistujia. Meidän saapuessamme osalla oli lautapeli kesken, pari oli nukkumassa pelattuaan koko yön, joku lagasi koneella, osa oli valmistelemassa seuraavaa ohjelmanumeroa eli aivan kuin olisi saapunut johonkin meidän miiteistämme. Kaikki vaikuttivat kovin kiinnostuneilta ulkomaisista vieraista ja innostuneilta kesän leiristä. Vierailumme oli kovin pikainen, sillä meillä oli vielä matkaa jäljellä ja paljon ohjelmaa luvassa loppupäiväksi.
Leiripaikkanamme tulee toimimaan László Breuer – oppimiskeskus, joka sijaitsee pienen Pénzesgyőr kylän laidalla. Kahteen rakennukseen mahtuu majoittumaan 50 henkeä ja lisäksi pihalle pystytetään telttoja. Keskuksessa on täysin varusteltu keittiö, saniteettitilat ja keskuslämmitys. Pihalla on lisäksi oma ulkokeittiö, jossa on myös uuni. Keittiön läheisyydessä on katetut ulkoruokailutilat, joita käytetään myös työpajojen pitopaikkoina. Nuotiopaikka on aivan rakennusten vieressä. Puutarhassa kasvaa vihannesten lisäksi erilaisia yrttejä, marjapensaita sekä hedelmäpuita. Lisäksi keskuksessa asustaa lauma lampaita. Oppimiskeskusta ylläpitää Pangea Cultural and Environmental Association.
Pikakierroksen jälkeen tyhjensimme ruokaostokset ja tavaramme autosta leiripaikalle ja jatkoimme matkaa läheiseen kylään. Bakonybelin kylässä on St. Mauricen luostari, jonka puutarha tulee olemaan yksi meidän retkikohteista. 
Luostari vierailun jälkeen paneuduimme leirin järjestämisen käytännönasioiden suunnitteluun. Erityisesti mietimme kuinka pystymme kylvämään leirin tuotoksia: periaatteita, ideoita sekä myös kertomaan kohtaamistamme virheistä ja ongelmista, jotta projekti voisi levittä myös muualle. Lisäksi suunnittelimme mm. muutamia lisäyksiä leirin ohjelmaan sekä miten toteutamme leirin lopuksi järjestettävän markkinapäivän.
Kaiken suunnittelun jälkeen päätimme lähteä tuulettamaan päitämme pienelle iltaseikkailulle lähialueen maastoon. Suunnaksi otimme laakson vastapuoleisen mäen harjulle. Ensimmäinen este tiellemme osui jo heti alkumatkasta. Laakson pohjalla kiemurtelee puro, jonka yli hyppääminen ei olisi onnistunut edes pitkäkoipisimmilta. Onneksi löysimme kaatuneen puun, jota pitkin puron pystyi ylittämään jalkojaan kastelematta. Mäkeä ylös kavutessamme, jouduimme kiertelemään kosteikkoja ja aitoja, sekä etsimään sopivan reitin risukon läpi. Saavutimme mäen harjan juuri auringon laskiessa. Paluumatkan alan rinnettä rämmimme kuunvalossa ja muutaman taskulampun avustuksella. Jouduimme etsimään helppokulkuisemman reitin puron yli, sillä tukkia pitkin ylittäminen pimeällä olisi ollut hieman haastavaa. Löysimmekin matalikon, josta kaikki pääsivät ylitse kiveltä kivelle hyppien lähes kastumatta. Seikkailumme jälkeen pääsimme vihdoin laittamaan ja nauttimaan illallista. Ruokailun ohessa tuumimme, että leirin ohjelmaan on ehdottomasti lisättävä kävelyretkiä lähialueen luontoon. Päivän aktiviteettien ja täyden mahan uuvuttamana kömmimme nukkumaan jo ennen puoltayötä.
Sunnuntaiaamuna ennen lähtöä lentokentälle kävimme katsomassa lampaita vielä viimeisen kerran. Pari karitsaa oli päässyt karkuun aitauksesta ja päätimme yrittää saada ne takaisin aitaukseen. Karitsat eivät luottaneet meihin vieraisiin ihmisiin vaan juoksivat hädissään karkuun. Pienen takaa-ajon ja paimentamisen jälkeen ne saatiin lopulta takaisin muun lauman luokse.
Leirillä on vielä tilaa suomalaisille osallitujille, joten laittakaa vain rohkeasti sähköpostia minulle, jos heräsi edes pieni kiinnostus lähteä mukaan.
Raportoija: Leena, puheenjohtaja
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.